Jokainen meistä on luultavasti vieraillut verkkosivulla, josta on jäänyt huono mielikuva. Kyse on käyttäjäkokemuksesta (UX). Kuulostaako tämä tutulta: vierailet sivustolla, mutta et löydä etsimääsi tietoa heti, joten luovutat ja siirryt toiselle sivustolle. Tai sivusto vaikuttaa jotenkin erilaiselta kuin muut, ja näin ollen epäilyttävältä. Tässä kohtaa aletaan puhua käyttäjäkokemuksesta.
Käyttäjäkokemuksen parantaminen keskittyy nimensä mukaisesti siihen, kuinka asiakkaan tai käyttäjän kokemusta palvelusta, tuotteesta tai verkkosivusta saadaan parannettua.
Mikä on käyttäjäkokemus ja kuinka se näkyy verkkosivuissa?
Tosielämässä käyttäjäkokemuksen merkitys on huomattu ja huomioitu jo pitkään, hieman eri käsitteillä ja nimillä, mutta voisi sanoa, että nykyajan digitaalisen maailman käyttäjäkokemus on uudempi käsite. Viimeisen vuosikymmenen aikana ohjelmisto- ja sovellusalalla on alettu todella arvostaa käyttäjäkokemuksen merkitystä. Nykyään kodeista löytyy älylaitteita ja -sovelluksia kahvinkeittimistä ja robotti-imureista lähtien, ja voisi sanoa, että nykyään tuotteen tai ohjelmiston käyttöliittymä on paljon suuremmassa roolissa kuin itse tekniset tai fyysiset ominaisuudet – ennen painotettiin enemmän uusinta tekniikkaa ja teknologiaa.
Käyttäjäkokemus on suuri kokonaisuus, johon vaikuttaa moni eri tekijä, kuten sivuston graafinen ilme, tekstisisällöt ja se, miten sivusto toimii teknisesti. Karkeasti lajiteltuna käyttäjäkokemus voidaan jakaa kahteen alueeseen: käytännöllisyyteen ja visuaalisuuteen.
Käytännöllisiä asioita sivustossa ovat esimerkiksi kuinka helppoa sivustoa on käyttää, miten valikot on sijoiteltu, löytyykö käyttäjän kannalta olennainen sisältö ja kuinka helposti.
Visuaalisuus sisältää sen, kuinka sivusto miellyttää silmää. Visuaalisesti hyvin toteutettu sivusto kutsuu käyttäjää jäämään sivuille pitemmäksi aikaa, eikä keskittyminen herpaannu heti sivuille tultua. Kaikki ovat varmasti käyneet esimerkiksi verkkosivuilla, joiden värimaailma on hyvin ankea, ja kaikki sisältö on listattu pötkömäisesti yhteen – harva vierailija jaksaa lukea sellaista. Visuaalisesti hyvin toteutetulla sivustolla sisältö ja tekstit on aseteltu houkuttelevasti ja selkeästi.
Usein sivustolla on elementtejä, jotka käyttäjäkokemuksen näkökulmasta voidaan lokeroida niin käytännölliselle kuin visuaaliselle alueelle, esimerkiksi tuotekarusellit. Ne näyttävät hyvältä, vievät vähän tilaa ja niitä on miellyttävä selata sen sijaan, että sivulla olisi listattu 20 tuotetta allekkain.
Käyttäjäystävällinen sivusto on houkutteleva ja uskottava
Verkkosivuston houkuttelevuus koostuu kaikista käyttäjäkokemuksen osa-alueista. Houkuttelevuuteen voidaan vaikuttaa paljon graafisessa suunnittelussa, eli miten houkutteleva sivusto on visuaalisesti. Visuaalisen ilmeen lisäksi houkuttelevuuteen vaikuttaa se, minkälaisen vaikutuksen sivuston sisällöt, toiminnallisuudet, latausnopeudet ja mahdolliset muut tekijät tekevät käyttäjään.
Sivuston uskottavuus saa kävijän luottamaan yritykseen ja sen ammattitaitoon sekä yrityksen verkkosivustoon ja sen sisältöön. Uskottavuus jättää kävijälle positiivisen mielikuvan yrityksestä.
Peter Morville on kokenut Informaatioteknologian pioneeri ja vaikuttaja. Hän on työskennellyt esimerkiksi IBM:n, Microsoftin ja Fordin kanssa sekä toimii IT & Löydettävyys -konsultointifirman puheenjohtajana. Peter Morvillen ajatusmallin mukaan käyttäjäkokemus jaetaan seuraaviin osioihin: asiayhteys, sisältö ja käyttäjät – ja niiden kesken etsitään sopiva tasapaino.
Peter Morville on kehittänyt hunajakennomallin (honeycomb) kuvatakseen käyttäjäkokemuksen eri vaiheita. Hunajakennomalli jakaa käyttäjäkokemuksen seitsemään eri kohtaan:
Käyttäjäkokemuksen seitsemän vaihetta
- Hyödyllisyys
- Käytettävyys
- Löydettävyys
- Saavutettavuus
- Uskottavuus ja luotettavuus
- Haluttavuus
- Arvokkuus
Käyttäjäkokemuksen pyhä kolminaisuus: hyödyllisyys, käytettävyys ja löydettävyys
Hyödyllisyyttä arvioidaan sillä, kuinka hyödyllisiä sivuston kuva-, video- ja tekstisisällöt ovat? Onko sivustolla paljon ylimääräistä täytetekstiä ja kuvia tai onko sivustolla paljon turhaa nippelitietoa, jota käyttäjän ei tarvitse tietää?
Turha sisältö voi viedä käyttäjän huomion, jolloin hyödyllisempi sisältö jää näkemättä. Tämä vaikuttaa käyttäjäkokemukseen tietysti negatiivisesti.
Käytettävyys pähkinänkuoressa: kuinka helppoa sivustoa on käyttää? Nykyään lähes kaikki verkkosivut käyttävät samantyyppistä asettelua, esimerkiksi päävalikko löytyy sivun keskeltä ylhäältä ja sivun alaosasta löytyvät yhteystiedot ja toissijaiset linkit. Ihmiset ovat tottuneet tiettyihin käytännöiksi muodostuneisiin asetteluihin sivustoilla, mikä samalla tarkoittaa sitä, että jos jokin asettelu on ihan erilainen kuin mihin on tottunut, kävijä ei osaa etsiä sitä automaattisesti.
Käytettävyyteen voidaan vaikuttaa huomattavasti graafisen suunnittelun käyttöliittymäsuunnittelussa (UI). Jos hyödynnetään asetteluja, joihin ihmiset ovat tottuneet, ihminen luultavasti osaa käyttää sivustoa hyvin. Toisaalta jos halutaan visuaalisesti erilainen ja uniikki käyttöliittymä, se tulisi suunnitella niin, että se on helposti käytettävä eikä käyttäjän tarvitsisi erikseen opetella käyttämään sivustoa.
Kaikki meistä ovat varmasti törmänneet sivuihin, joilta tarvittava tieto ei löydy millään. Silloin yleensä siirrytään takaisin hakukoneeseen ja etsitään tietoa toiselta sivulta.
Rakenteella on olennainen merkitys löydettävyyteen. Mikäli käyttäjän etsimä tieto ei löydy totutusta kohdasta, voi kiinnostus etsimiseen lopahtaa. Oletko huomannut etsiväsi esimerkiksi yhteystietoja ja y-tunnusta verkkosivun alaosasta, tai yrityksen tarinaa ylävalikosta?
Useimmat meistä ovat niin sanottuja “nopeita käyttäjiä”, jotka sivustolle saapuessaan silmäilevät sisällön hyvin nopeasti läpi ja jatkavat sitten seuraavaan osioon. On ymmärrettävä, että nopealla vilkaisulla etsitty tieto ei löydy, jos sitä ei ole nostettu esille oikein. Tällaisten käyttäjien käyttäjäkokemusta parantavat oikein asetellut visuaaliset elementit, kuten painikkeet, kuvakkeet ja otsikointi.
Mistä voi tinkiä?
Usein ennen kuin sivuja lähdetään suunnittelemaan tai toteuttamaan, on toteuttajalla yleensä valmiina mielikuva siitä, mitä työltä halutaan. Monesti visuaalinen ilme menee muiden käyttäjäkokemukseen vaikuttavien tekijöiden edelle, jolloin muista osa-alueista karsitaan.
Käyttäjäkokemusta paranneltaessa palataan takaisin kohtaan asiayhteys-sisältö-käyttäjä. Jos yhtä osa-aluetta halutaan parantaa, se on aina pois toiselta osa-alueelta. Esimerkiksi kun kohennetaan visuaalista ilmettä, voidaan joutua tinkimään sisältö- tai käyttäjäkokemuspuolelta. On hyvä tiedostaa nämä muutokset kokonaisuuden tasapainoon ja miettiä kokonaiskuvaa: mitä haluamme tarjota käyttäjällemme?
Tiedätkö, kuinka käyttäjäystävälliset yrityksesi verkkosivut ovat? Vai tarvitsetko yritykselle uudet verkkosivut? Ota yhteyttä – jutellaan lisää!
