Oletko samaa mieltä? Parhaimmillaan oikeanlainen ja onnistunut kuvitus vetää lukijan artikkelin, esitteen, mainoksen tai minkä tahansa muun julkaisun äärelle. Julkaisut olisivatkin tylsiä ilman kuvia. Kuvitus lisää julkaisun kiinnostavuutta merkittävästi ja voi jättää lukijalle vahvan muistijäljen. Yhdenmukainen kuvitus lisää myös yrityksen brändin tunnistettavuutta eri viestintäkanavissa ja tuotteissa.
Kuvituksen avulla havainnollistetaan asioita ja tehdään jutusta helposti silmäiltävä. Kuvitus luo elämyksiä ja tunnelmaa ja tuo tietoa esiin paremmin kuin pelkkä teksti. Esimerkiksi infografiikalla on hyvä havainnollistaa sisältöjä, kuten vaikka kuvauksia abstrakteista järjestelmistä, joita olisi työlästä yrittää hahmottaa tekstin seasta.
Tunnettuja esimerkkejä brändikuvituksesta ovat muun muassa Jaffan sympaattiset hedelmät ja Mariannekarkin graafiset ja näyttävät naishahmot. Kuva voi myös tukea asian jäämistä mieleen: muistan helposti vielä reilun 30 vuoden takaakin oppikirjan kuvan hehkulampun hyötysuhteesta, vaikka moni muu asia niiltä oppitunneilta on jo autuaasti unohtunut.
Kuvituksen tyypillisiä käyttötarkoituksia ovat:
- ohjeet
- tekniset piirrokset
- ideat ja konseptit
- prosessit
- infografiikat
- koristeelliset piirrokset
- tarinankerronta
- kuosit ja tekstuurit.
Kuvituksia voi käyttää melkeinpä missä vain, kuten:
- verkkosivuilla
- painotuotteissa
- etiketeissä ja pakkauksissa
- kirjoissa ja lehdissä
- mainoksissa
- kuluttajatuotteissa, esimerkiksi tekstiilien kuoseissa.
Valitsisinko valokuvan vai kuvituksen?
Valinta valokuvan ja kuvituksen välillä riippuu siitä, mihin tarvitset kuvitusta. Mikä on kuvituksen tarkoitus ja kohderyhmä, kumpi sopii loppukäyttötarkoitukseen mielestäsi paremmin? Kumpi on kohderyhmällesi mieluisampi? Samassa julkaisussa voi hyvin käyttää sekä valokuvaa että piirroskuvitusta tai yhdistää niitä molempia uusilla ja jännittävillä tavoilla.
Valokuva
- vanhenee nopeasti
- yksilöllisen tyylin löytäminen ja erottuminen on hankalampaa
- kuvastaa aina jossain määrin realistista maailmaa
- kaikkia asioita ei vain yksinkertaisesti voi kuvata.
Piirroskuvitus
- kestää aikaa hyvin
- voidaan luoda yksilöllinen tyyli
- voidaan ilmaista asioita, joita on mahdoton valokuvata.
Tekijänsä näköinen kuvitus
Kuvituksen tai kuvittajan valintaan vaikuttaa käyttötarkoitus (nettisivut vai tuotepakkaus) ja kohderyhmä (lapset vai aikuiset). Pahimmillaan väärin valittu kuvitustyyli etäännyttää tai ärsyttää katsojaa, parhaimmillaan se riemastuttaa, synnyttää oivalluksia ja tekee tunnistettavaksi.
Kuvituksissa näkyy aina kuvittajan käsiala, ja se on kuvituksen valtava rikkaus. Kuvituksen luonteeseen vaikuttaa myös toteutustapa: onko kuvitus tehty tietokoneella esim. 3d- tai vektorigrafiikkana, perinteisillä menetelmillä kuten tussipiirroksena tai vaikka guassimaalauksena. Moni kuvittaja valitsee ajan myötä mieluisimmat toteutustapansa ja keskittyy niihin.
Kuvituksen tyyliin vaikuttavat käytetyn tekniikan ja tekijän käsialan lisäksi muun muassa värimaailma, yksityiskohtien määrä, realistisuus, varjostus ja tekstuurit.
Millaisia kuvituksia meiltä Design Inspikseltä saa?
Inspiksellä tehdään erilaisia kuvituksia sekä tietokoneella että perinteisin menetelmin. Kuvitukset voivat olla infografiikoita ja kuvakkeita sekä tarinallistavia kuvituksia tekstin tueksi tai vaikka vain koristeellisia kuvituksia. Kuvitukset tehdään tilaajan yrityksen tai hankkeen graafiseen ilmeeseen sopivaksi.
Kuvitusta tilatessasi mieti, minkä tyylisiä kuvia haluat. Voit pyytää näytille esimerkkejä kuvittajan tyylistä, esimerkiksi töitä, joita hän on piirtänyt muille asiakkaille. Mieti kuinka monta kuvaa tarvitset. Pohdi myös käyttötarkoitusta, ja sitä, millaiset oikeudet tarvitset kuviin. Käytännössä hinta on sitä kalliimpi mitä laajemmat oikeudet kuviin tarvitset. Lue lisää Kuvittajat Ry:n blogista Kuvituksen tilaajalle.
Pieni kuvitussanasto
Piktogrammi eli kuvamerkki tai kuvakirjoitusmerkki, on puhetta tukeva ja korvaava yksinkertainen kuva. Kuvat ovat hyvin tyyliteltyjä, mutta tarvittaessa niihin voi lisätä yksityiskohtia.
Ikoni eli kuvake (icon) on pieni kuvake, joka edustaa tietokoneella tai mobiililaitteella jotain sovellusta eli ohjelmaa tai toimintoa. Nykyisin kuvakkeiden käyttö on yleistynyt muissakin tuotteissa ja niiden avulla voidaan symbolisoida jotain asiaa tai toimintoa. Ikonit ovat yleensä svg-muodossa olevia tiedostoja, ja niitä löytää esimerkiksi ikonipankeista kuten Iconfinderi tai Flaticon. Kun käytät ikoneita huolehdi, että ne ovat keskenään saman tyylisiä, ettei lopputuloksesta tule sillisalaattia.
SVG tulee sanoista Scalable Vector Graphics, ja se on kaksiulotteisten vektorikuvien kuvauskieli, joka perustuu World Wide Web Consortiumin kehittämään avoimeen kuvatiedostostandardiin.
Infografiikka on kuvallinen esitys, jonka avulla visualisoidaan tietoa. Se voi sisältää diagrammeja, kuvia, kuvakkeita ja tekstiä. Infografiikan avulla katsoja voi helposti hahmottaa esimerkiksi määriä ja suhteita, jolloin tiedon ymmärtäminen on helpompaa. Kuvia on myös helpompi muistaa kuin tekstiä.
Vektorigrafiikka on matemaattisiin kaavoihin perustuvaa grafiikka. Nykyisillä ohjelmilla ei kuitenkaan tarvitse olla koodari luodakseen näyttäviä vektorikuvia. Vektorigrafiikka soveltuu hyvin piirroksiin ja ilmaisuun, jossa on suoria reunoja ja selkeitä pintoja: esimerkiksi logoihin, kuvakkeisiin ja infografiikkaan. Vektorigrafiikkaa voi skaalata portaattomasti ilman, että sen laatu kärsii. Vektorigrafiikan formaatteja ovat muun muassa .eps ja .svg. Myös pdf soveltuu vektorigrafiikkaan, mutta pdf voi sisältää myös kaikkea muuta kuin skaalautuvaa vektorigrafiikka eli kuvia ja tekstiä.
Meiltä Inspikseltä löytyy luovia kuvittajia toteuttamaan kaikenlaisia kuvitustöitä. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!
