Mitä asioita pitää huomioida värisuunnittelussa ja esimerkiksi yrityksen brändivärien valinnassa?
Yritykselle valitaan useimmiten yksi pääväri ja muutama lisäväri. Riippuu kuitenkin todella paljon ihmisestä, mitkä värit ja väriyhdistelmät näyttävät miellyttäviltä.
Siksi värejä valitessa kannattaa miettiä, mitkä värit kuvastavat parhaiten yritystäsi ja millaisia mielikuvia ne luovat siitä. Huomioi lisäksi, miten värit sopivat keskenään yhteen ja millä tavoin ne rinnastuvat toisiinsa.
Värillä on kolme perusominaisuutta, jotka vaikuttavat siihen, miten niitä voi yhdistellä: sävy, kirkkaus ja kylläisyys.
❤️ Sävy (Hue) kertoo, mistä väristä on kyse: punaisesta, keltaisesta, sinisestä jne.
🤍 Kirkkaus (Brightness) kertoo, kuinka tumma tai vaalea sävy on. Maalatessa värin kirkkautta lisätään valkoisella.
🖤 Kylläisyys (Saturation) kertoo värin puhtauden ja intensiteetin eli värivoiman. Maaleilla sekoittaessa värin puhtautta voidaan murtaa vastavärillä tai vaikka mustalla.
Toisiinsa sopivat värit voidaan valita esimerkiksi väriharmonioiden mukaan. Tässä artikkelissa käsittelemme näitä väriharmonioita:
🟣 lähiväriharmonia,
🟢 vastaväriharmonia
🔴 yksiväriharmonia sekä
🔵 kolmivärisointu.
Lähiväriharmonia
Lähiväriharmonia syntyy, kun värit valitaan väriympyrästä läheltä toisiaan. Esimerkiksi punainen, oranssi ja keltainen ovat lähivärejä. Yleensä lähiväriharmoniaa käytetään valitsemalla pääväri, jota tuetaan viereisillä väreillä.
Inspiksen graafikoiden mielestä, mistä tahansa väriyhdistelmästä saa useita erilaisia kokonaisuuksia, kun värejä yhdistellään oikeassa suhteessa ja huomioidaan niiden vaikutus toisiinsa sekä se, miten ympäristö tai esimerkiksi tausta vaikuttavat väreihin.
Vastaväriharmoniassa ripaus vastaväriä on kuin suola mansikkasopassa
Vastaväriharmonia syntyy, kun yhdistettävät värit valitaan väriympyrän vastakkaisilta puolilta ja ne ovat toistensa vastavärejä, komplementteja. Esimerkiksi punainen ja vihreä, oranssi ja sininen sekä keltainen ja violetti ovat keskenään vastavärejä.
Väriympyrä sisältää päävärit sekä välivärit, eli niistä sekoitetut värit. Keltaisesta ja sinisestä syntyy vihreää, sinisestä ja punaisesta violettia, keltaisesta ja punaisesta oranssia. Puhtaimmillaan vastaväripari muodostuu siis pääväristä ja siitä väliväristä, joka ei sisällä tätä kyseistä väriä lainkaan, kuten vihreä ei sisällä punaista.
Vastavärit ovat dynaamisia ja voimakkaita, sillä ne korostavat toistensa ominaisuuksia ja esimerkiksi oranssi näyttää kirkkaammalta sinisen rinnalla. Vastavärit muodostavat mielenkiintoisia jännitteitä ja onnistuneen vastaväriharmonian luominen on yleensä haastavampaa kuin esimerkiksi lähiväriharmonian.
Kun vastaväripareja tarkastelee tarkemmin, huomataan, että niillä on kullakin oma yksilöllinen piirteensä: Keltainen ja violetti eivät muodosta vain vastaväriparia vaan niiden välillä on myös tumman ja vaalean ero. Sinisen ja oranssin välillä on voimakas kylmän ja lämpimän kontrasti. Punainen ja vihreä ovat puolestaan vaaleusarvoltaan samanlaisia.
Mitä puhtaampia värit ovat sitä haastavampaa ne on rinnastaa keskenään tasapainoisesti. Taitettujen vaaleiden pastellisävyjen ja murrettujen tummennettujen sävyjen vastavärikontrastit ovat luonteeltaan lempeämpiä. Vastavärillä voidaan murtaa sävyä aivan kuten mustalla.
Taiteessa harmonia saavutetaan pehmentämällä kokonaisuutta sekoittamalla vastaväripareista erilaisia murrettuja sävyjä. Maaliväreillä kahta vastaväriä sekoittamalla saa myös kauniin harmaita yhdistelmiä.
Graafisessa suunnittelussa ja taiteessa vastaväriharmoniaa voidaan hallita myös säätämällä värien pinta-aloja ja määrällisillä suhteita toisiinsa. Väriteoriassa esitellään, millaisia optimaaliset värisuhteet voivat olla: esimerkiksi keltaisen optimaalinen suhde violettiin on 1:4, sinisen suhde oranssiin 2:3; vihreä ja punainen taas ovat harmonisessa suhteessa, kun väreissä käytetään 1:2 vihreää ja 1:2 punaista.
Yksiväriharmonian avulla luodaan helposti tasapainoinen ja yhteensopiva väripaletti
Monokromaattinen väriharmonia eli yksiväriharmonia tarkoittaa sitä, että käytössä on vain yksi väri sen eri vaaleus- ja kylläisyysasteissa. Esimerkiksi sininen monokromaattinen väriharmonia voi sisältää vaaleansinistä, sinistä, tummansinistä ja mustansinistä väriä.
Monokromaattinen väriratkaisu on yksinkertainen ja harmoninen, mutta se myös tuntua melko yksitoikkoiselta. Monokromaattista väriharmoniaa käytetään yleisesti sisustus- ja graafisessa suunnittelussa ja sen avulla voidaan luoda rauhallinen ja hillityn tyylikäs ilme.
Valokuvauksessa yksiväriharmonian käyttäminen on näyttävä tehokeino. Silloin kuvaan valitaan vain saman sävyisiä esineitä, usein saman sävyiselle taustalle.
Kolmisointuväriharmonian avulla yhdistellään useampaa eri sävyä
Toimivien väriyhdistelmien ja palettien rakentaminen useista eri sävyistä on haastava ja mielenkiintoinen ratkaisu. Yksi tapa rakentaa harmonisia useamman värin väripaletteja on kolmisointuväriharmonia.
Kolmisointuväriharmoniassa käytetään kolmea väriä. Värit ovat väriympyrällä yhtä kaukana toisistaan ja muodostavat kolmion, jonka mukaan väriharmonia on nimetty. Yleensä yksi väreistä valitaan pääväriksi ja muut värit toimivat niin sanottuina tehosteväreinä. Puhtaita sävyjä käyttävä kolmiväriharmonia muodostaa voimakkaan sävykontrastin.
Väripaletti on sitä helpompi muodostaa, mitä pienempiä kontrasteja eri värien välille muodostuu. Värikontrastilla tarkoitetaan sitä, että värin vaikutus voimistuu tai heikkenee, kun kahta tai useampaa väriä rinnastetaan toisiinsa.
Voit katsoa esimerkkejä kolmisointuvärisoinnuista oheisista kuvista. Jos kolmisoinnun värit tuntuvat sinusta aivan liian kirkkaita omaan makuusi, voit loiventaa voimakasta sävykontrastia esimerkiksi sävyn valoisuutta ja/tai kylläisyyttä vähentämällä ja lisäämällä. Värien käyttötilanteessa voidaan hyödyntää myös värialueiden kokoeroja.
Kuinka monta väriä riittää?
Montako väriä yritys tarvitsee? Useimmiten yritykselle valitaan yksi tai kaksi pääväriä ja lisäksi 3–5 tehosteväriä sekä pari neutraalimpaa taustaväriä.
Suunnittelussa huomioidaan värien saavutettavuus ja luettavuus: värien välillä on oltava riittävä kontrasti ja niiden pitää myös erottua taustasta riittävän hyvin. Lopullinen käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, tarvitaanko laajempaa väripalettia vai riittääkö suppeampi väripaletti.
Yrityksen väripaletin valintaan vaikuttaa tietysti myös se, millaisia mielikuvia eri värit katsojassa synnyttävät. Tästä aiheesta voit lukea lisää blogijutustamme: Brändivärit yritykselle – mitä eri värit viestivät?
Jos väripaletin suunnittelu tuntuu kuitenkin haastavalta voi inspiraatiota hakea erilaisien väripaletti ohjelmien avulla esimerkiksi valokuvista. Listasimme erilaisia työkaluja blogiimme värisuunnittelua helpottavista työkaluista.
Haluatko yrityksellesi ammattilaisen suunnitteleman värimaailman? Ota yhteyttä!
